Kulutusluottokatto puhuttaa – Näin laki suojaa lainanottajaa Suomessa

Suomessa kulutusluottojen korkokatto on yksi tiukimmista Euroopassa. Lainsäädäntö rajoittaa luottokustannuksia, mutta poikkeuksia on. Analysoimme, mitä kuluttajansuojalaki todella sanoo, miten Finanssivalvonta ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvovat sääntöjä – ja kenelle katto merkitsee eniten.

Kulutusluottojen korkokatto tarkoittaa lakisääteistä enimmäismäärää, jonka luotonantaja saa periä kuluttajalta korkoja ja kuluja yhteensä. Suomessa katto on sidottu korkolain viitekorkoon, ja se vaihtelee luottotyypin mukaan.

Pääkohdat

• Korkokatto koskee kaikkia kuluttajille myönnettäviä kulutusluottoja, joiden määrä on enintään 2 000 euroa.
• Katto lasketaan todellisena vuosikorkona, johon sisältyvät korot, avausmaksut, tilinhoitomaksut ja muut kulut.
• Finanssivalvonta valvoo, että luotonantajat noudattavat kattoa, ja voi määrätä seuraamuksia.
• Korkokatto ei koske esimerkiksi asuntolainoja, opintolainoja tai suurempia luottoja yli 2 000 euroa.
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto neuvoo kuluttajia ja käsittelee riitatilanteita.

Mitä kuluttajansuojalaki sanoo korkokatosta?

Kuluttajansuojalain 7 luku säätelee kulutusluottoja. Vuoden 2019 lakimuutoksen jälkeen alle 2 000 euron luottojen todellinen vuosikorko on saanut olla enintään viitekorko + 50 prosenttiyksikköä. Vuonna 2023 viitekorko oli 4 %, joten katto oli 54 %. Tätä korkeampaa korkoa ei saa periä, ellei kyseessä ole erityinen luottotyppi, kuten luottokortti tai jatkuva luotto.

Finanssivalvonta korostaa, että katto koskee kaikkia luottokustannuksia: nimelliskorkoa, avausmaksua, tilinhoitomaksua, laskutuslisää ja muita kuluja. Jos luottokustannukset ylittävät katton, luotonantaja rikkoo lakia, ja kuluttajalla on oikeus vaatia hyvitystä. Finanssivalvonta on julkaissut tarkat ohjeet katon laskemisesta.

Kenelle korkokatto merkitsee?

Korkokatto on erityisen tärkeä pienituloisille, opiskelijoille ja muille, jotka saattavat turvautua pikavippeihin ja muihin kalliisiin luottoihin. Ennen kattoa pikavippien todellinen vuosikorko saattoi nousta satoihin prosentteihin, mikä ajoi monia maksukyvyttömyyteen. Katso on asettanut tiukan rajan kalliille luotoille.

Takuusäätiön mukaan korkokatto on vähentänyt ylivelkaantumista, mutta edelleen osa luotonantajista kiertää kattoa tarjoamalla “luottokorttia” tai “jatkuvaa luottoa”, joita katto ei koske. Takuusäätiö kehottaa tarkistamaan luottosopimuksen huolellisesti. Myös 2 000 euron ylittävät kulutusluotot ovat kattaneita – niiden todellinen vuosikorko ei saa ylittää viitekorkoa + 20 prosenttiyksikköä, jos luotto on vakuudeton.

Näin laskimme: Oletuksina on käytetty tyypillisiä lainasummia ja korkolain viitekorkoa 4 % (syyskuu 2024). TVK sisältää kaikki kulut. Luvut ovat havainnollistavia, eivät lainakohtaisia. Tarkista ajantasainen viitekorko Suomen Pankista.

Milloin todellinen vuosikorko ei yksin riitä?

Todellinen vuosikorko (TVK) on hyvä mittari luoton kustannuksille, mutta se ei ole aina vertailukelpoinen. Kertaluotossa (esim. 2 000 € laina 12 kk) TVK kertoo todelliset kustannukset. Sen sijaan luottokortissa tai jatkuvassa luotossa TVK perustuu oletukseen, että luottoa käytetään koko limiitti koko ajan – mikä on harvoin totta.

Lisäksi TVK ei huomioi ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollisuutta tai maksujärjestelymaksuja. Kilpailu- ja kuluttajavirasto neuvoo vertailemaan ennen kaikkea kokonaiskustannusta euroina. Esimerkiksi 12 kuukauden laina 1 000 euroa 10 % TVK:lla maksaa 100 euroa korkoja ja kuluja, kun taas 20 % TVK:lla 200 euroa – eli kalliimpi.

Korkokaton vaikutukset – tilastoja ja valvontaa

Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen mukaan kulutusluottojen korkokatto on pienentänyt kalliiden pikavippien määrää. Vuonna 2020, katon voimaantulon jälkeen, alle 2 000 euron luottojen määrä väheni 40 %. Samaan aikaan luottokorttiluottojen määrä kasvoi, mikä viittaa siihen, että osa kuluttajista siirtyi kattamattomiin luottoihin.

Finanssivalvonta on määrännyt useita luotonantajia keskeyttämään korkokaton rikkomukset. Seuraamukset ovat olleet sakkoja ja liiketoimintakieltoja. Kuluttajansuojalain rikkomuksista voi seurata myös kuluttajan oikeus vaatia hyvitystä. Finanssivalvonta pitää yllä listaa valvonnanalaisista toimijoista.

Yleisimmät virheet

• Kuluttaja vertailee vain nimelliskorkoa, eikä huomioi kuluja, jotka nostavat TVK:ta.
• Oletetaan, että korkokatto koskee kaikkia luottoja – todellisuudessa luottokortit ja jatkuvat luotot ovat kattaneita.
• Valitaan luotto matalalla TVK:lla, mutta pitkällä laina-ajalla, jolloin kokonaiskustannus euroina on suuri.
• Unohdetaan tarkistaa, onko luotonantajalla toimilupa ja valvooko Finanssivalvonta sitä.
• Ei lueta sopimusehtoja, joissa saattaa olla piilokuluja, kuten tilinhoitomaksu.

Tarkista ennen lainaa

• Laske todellinen vuosikorko ja kokonaiskustannus euroina.
• Tarkista, että luotonantajalla on toimilupa – voit varmistaa asian Finanssivalvonnan rekisteristä.
• Vertaa useita luottoja: samalla lainasummalla ja -ajalla.
• Varmista, että korkokatto koskee luottoasi (alle 2 000 € / yli 2 000 €).
• Lue sopimusehdot tarkasti: erityisesti avausmaksut ja tilinhoitomaksut.
• Ota yhteyttä Kilpailu- ja kuluttajavirastoon, jos epäilet katon rikkomusta.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on todellinen vuosikorko?

Todellinen vuosikorko (TVK) ilmaisee luoton kaikki kustannukset vuositasolla prosentteina lainasummasta. Se sisältää korot, avausmaksut, tilinhoitomaksut ja muut kulut.

Koskeeko korkokatto luottokorttiluottoja?

Ei, korkokatto ei koske jatkuvia luottoja, kuten luottokortteja. Niiden kustannukset on ilmoitettava TVK:na, mutta niille ei ole asetettu enimmäismäärää.

Mitä teen, jos luotonantaja rikkoo korkokattoa?

Ota yhteys Kilpailu- ja kuluttajavirastoon (KKV) ja tee valitus. KKV neuvoo, miten vaatia hyvitystä. Voi myös kääntyä oikeusaputoimiston puoleen.

Vaikuttaako korkokatto lainan saamiseen?

Korkokatto on rajoittanut kalliimpien pikavippien tarjontaa, mutta maltillisemmat luotonantajat toimivat edelleen. Osalle kuluttajista lainan saanti voi olla vaikeampaa, jos heillä on maksuhäiriömerkintöjä.

Miten viitekorko määräytyy?

Korkolain viitekorko vahvistetaan puolivuosittain (tammikuussa ja heinäkuussa) Suomen Pankin toimesta. Se perustuu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioiden korkoon.

Lähteet

• Kuluttajansuojalaki (7 luku kulutusluotot) – Finlex
• Finanssivalvonta – Kulutusluotot
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto – Luoton hinta
• Suomen Pankki – Korot ja valuuttakurssit
• Takuusäätiö – Kulutusluottojen korkokatto
• Tilastokeskus

Lähteet tarkistettu 23.06.2026.