1. maailmansota: Syyt, kulku ja seuraukset 1914–1918

Neljä vuotta kestänyt maailmanlaajuinen konflakti jätti jälkensä manner Euroopan poliittiseen karttaan, imperiumeihin ja kansojen muistiin. Ensimmäinen maailmansota muutti Euroopan, tuhosi neljä imperiumia ja avasi Suomelle tien itsenäisyyteen.

Aika: 1914–1918 · Kuolleita: yli 16 miljoonaa · Osapuolet: Entente vs. keskusvaltoja · Sijainti: Eurooppa, Afrikka, Aasia · Lopputulos: Entente voitto

Alla oleva taulukko kokoaa yhteen keskeiset faktatiedot sodan vaiheista ja osapuolista.

Mikä johti ensimmäiseen maailmansotaan?

Kesäkuun lopussa 1914 Bosnia-Hertsegovinan pääkaupungissa Sarajevossa kuoli ammuttu kruununperillinen — Itävalta-Unkarin arkkiherttua Franz Ferdinand. Tapahtuma käynnisti ketjureaktion, joka johti minuuteissa neljän vuoden sotaan (Historianet). Itävalta-Unkari syytti Serbiaa, ja Venäjä lupasi puolustaa serbejä. Saksa julisti sodan Venäjälle ja sen liittolaiselle Ranskalle.

Sarajevon attentaatti

Radikaali serbinationalisti Gavrilo Princip ampui Franz Ferdinandin ja hänen vaimonsa Sofien 28. kesäkuuta 1914. Ammunta tapahtui Latinalaisen silta -nimisellä kaduilla, ja se suunniteltiin Wienissä saatujen tietojen perusteella. Itävalta-Unkari vaati serbialta tutkimusta, ja kun Serbia ei suostunut kaikkiin ehtoihin, sota julistettiin.

Puolustusliitot

Ensimmäinen maailmansota ei ollut yksittäinen konflikti vaan kahden suuren liittoutuman törmäys. Entente eli ympyrävaltoihin kuuluivat Ranska, Britannia ja Venäjä. Keskusvaltoihin lukeutuivat Saksa, Itävalta-Unkari ja niiden liittolaiset. Kun Venäjä liikekannallepani armeijansa, Saksa katsoi sen olevan uhka ja hyökkäsi Belgian läpi Ranskaan.

Asekilpailu

Sotien taustalla oli vuosikymmeniä kestänyt teollinen ja teknologinen kilpailu. Britannia ja Saksa kilpailivat merivoimista, ja Saksa rakensi laivaston tavoitteenaan haastaa Britannian meriędominanssi. Maavoimissa Saksa oli ylivoimainen, mikä johti hyökkäysstrategiaan, joka epäonnistui nopeasti.

Oliko Suomi ensimmäisessä maailmansodassa?

Suomi ei ollut itsenäinen valtio vuonna 1914 vaan osa Venäjän keisarikuntaa. Tämä tarkoitti, ettei Suomella ollut omaa armeijaa tai ulkopolitiikkaa. Suomalaiset osallistuivat sotaan kuitenkin Venäjän armeijan kautta — tuhansia miehiä kutsuttiin palvelukseen itärintamalle ja muille taistelulaitureille.

Suomalaiset Venäjän armeijassa

Venäjän armeijassa palveli arviolta 6 000 suomalaista sotilasta ensimmäisessä maailmansodassa. Heistä moni kaatui itärintamalla, joka oli raakamielinen ja kylmä taistelutanner. Suomalaisia upseereita koulutettiin Venäjän sotilasakatemioissa, ja osa nousi merkittäviin asemiin.

Hätkösota

Suomen ja Venäjän suhteita hämärsi se, mitä historiantutkijat kutsuvat sortokausiksi. Venäjän sortokaudet alkoivat jo vuonna 1899, ja ne kavensivat Suomen autonomiaa asteittain. Suomalaiset kokivat, että sota toi mukanaan lisää venäläistämistä.

Itsenäistyminen

Sodan lopputulos muutti kaiken. Vuonna 1917 Venäjä romahti vallankumoukseen, ja keisarikunta hajosi. Suomi käytti tilanteen hyväkseen ja julistautui itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917 (Tampere 1918). Tämä johti sisällissotaan tammikuussa 1918, joka päättyi Saksan interventioon ja valkoiseen voittoon.

Miten ensimmäinen maailmansota päättyi?

Vuoden 1918 loppuun mennessä keskusvallat olivat murtuneet. Bulgaria antautui syyskuussa 1918, ja Itävalta-Unkari allekirjoitti aselevon marraskuussa. Saksa pyysi aselepoa 11. lokakuuta 1918, ja virallinen aselepo allekirjoitettiin Compiègnen metsässä 11. marraskuuta kello 11 — hetki, joka jäi historiaan.

Voittajasopimukset

Sota päättyi, mutta rauhanneuvottelut vasta alkoivat. Vuonna 1919 kokoontui Pariisin rauhankokous, jossa voittajamaat — Britannia, Ranska, Yhdysvallat, Italia ja Japani — jakoivat keskusvaltojen alueet ja vaativat korvauksia. Saksa ja sen liittolaiset eivät päässeet neuvottelupöytään.

Versailles’n rauha

Kesäkuussa 1919 allekirjoitettiin Versailles’n rauha, joka kohteli Saksaa ankarasti. Saksa menetti alueita, luovutti koloniat ja maksoi valtavia korvauksia. Ranska sai takaisin Elsass-Lothringenin, Puola sai käytännössä pienen kaistaleen, ja Saksa velvoitettiin maksamaan yli 30 miljardia dollaria (nykyrahana) korvauksia.

AseLepo 11.11.1918

Päivämäärä 11.11. kello 11 on yksi historian tunnetuimmista hetkistä. Kun aselepo astui voimaan, taistelut loppuivat länsi- ja itärintamilla. Miljoonat miehet laskettiin aseista, mutta seuraukset — nälänhädästä, espanjantaudista ja köyhyydestä — kylvivät siemeniä seuraavaan sotaan.

Kuka voitti ensimmäisen maailmansodan?

Voittaja oli selvä: Entente-maat. Mutta voitto tuli hinnalla, joka muutti Euroopan kasvot. Britannia menetti siirtomaitaan, Ranska koki maailmansodan taistelut manttelineellaan, ja Venäjä kuihtui sisällissotaan.

Entente-maat

Ranska ja Britannia kantoivat sodan päätaakan länsi- ja itärintamilla. Ranska kärsi yli 1,3 miljoonaa kaatunutta, Britannia yli 900 000. Yhdysvallat liittyi sotaan vasta 1917, mutta sen mukaantulo kääntí tasapainon: amerikkalaiset joukot toivat lisää miehiä ja materiaalia, kun keskusvallat olivat jo uupumassa.

Keskusvaltojen tappio

Saksa hävisi, koska se ei kyennyt kestämään kahden rintaman sotaa. Itävalta-Unkari hajosi kansallisiin ryhmiinsä, Bulgaria antautui ja Osmanien valtakunta menetti Lähi-idän asemansa. Saksan keisarikunta romahti marraskuussa 1918, ja keisari Wilhelm II pakeni Alankomaihin.

Seuraukset

Sodan seurauksena syntyi uusia valtioita: Puola, Tšekkoslovakia, Jugoslavia ja Unkari itsenäistyivät tai laajenivat. Itävalta-Unkarin ja Osmanien valtakunnan hajoaminen piirsi uuden Lähi-idän rajat, jotka vaikuttavat yhä. Versailles’n rauha loi myös Kansainliiton, historian ensimmäisen kansainvälisen järjestön.

Miksi USA liittyi ensimmäiseen maailmansotaan?

Yhdysvallat oli pysynyt virallisesti puolueettomana sodan alusta asti. Presidentti Woodrow Wilson julisti maansa puolueettomaksi elokuussa 1914, ja amerikkalaiset kannattivat eristäytymistä. Kaksi vuotta myöhemmin tilanne muuttui täysin.

Sukellusvenehyökkäykset

Saksan adjudantti sukellusveneet upottivat kauppalaivoja, jotka matkustivat Britanniaan. Upotukset tappoivat amerikkalaisia merimiehiä, mikä lisäsi painetta liittyä sotaan. Saksa tiedotti rajoittamattomasta sukellusvenesodasta tammikuussa 1917, mikä kääntí amerikkalaisen julkisen mielipiteen.

Wilsonin julistus

Presidentti Wilson pyysi kongressilta sodanjulistusta huhtikuussa 1917. Hänen perustelunsa olivat ideologiset: demokratian puolustaminen ja maailman turvallisuuden takaaminen. Wilson esitti “14 kohdan ohjelman”, joka lupasi kansojen itsemääräämisoikeuden ja kansainvälisen rauhan rakentamisen.

Vuoden 1917 liittyminen

Amerikkalaisten tulo länsi- ja itärintamille muutti sodan kulun. Vuoden 1918 aikana amerikkalaisia joukkoja saapui Eurooppaan yli miljoona. Heidän mukaantulonsa kääntí voimatasapainon ja auttoi kääntämään sotanäyttämöt voitokkaasti Entente-hyväksi. Saksa antautui ennen kuin amerikkalaiset joukot ehtivät suurimpiin taisteluihin.

Aiheeseen liittyvää: Cm tuumiksi: Muunnos, kaava, taulukko ja esimerkit · Ilmainen CV-pohja: Lataa Duunitori, Canva tai cvpohja.fi

Suomen historian suurvalltataistelut alkoivat jo Suuri Pohjan sota 1700–1721, jonka syyt ja seuraukset ennakoivat monia ensimmäisen maailmansodan piirteitä.